2/26/2016

Ei ole muuta auktoriteettia kuin sinä itse

 


 J. Krishnamurti ja anarkia
 
Kaikenlainen auktoriteetti – ja erityisesti auktoriteetti ajattelun ja ymmärtämisen alueella - on todella tuhoisaa, se on paha juttu. Johtajat tuhoavat seuraajansa ja seuraajat tuhoavat johtajansa. Teidän on oltava omia opettajianne ja itsenne oppilaita. Teidän on kyseenalaistettava kaikki se, minkä ihminen on katsonut arvokkaaksi ja välttämättömäksi.

Jiddu Krishnamurti (1895-1986) oli ainutlaatuinen hahmo 1900-luvun filosofiassa. Hän ei edustanut mitään uskontoa, lahkoa tai isänmaata eikä hän kannattanut mitään poliittista tai ideologista koulukuntaa. Sen sijaan hän väitti, että juuri nuo erottavatkin meidät toisistamme, että juuri niistä johtuvat niin ihmisten väliset kuin yhteiskunnallisetkin konfliktit, kaikkialla läsnäolevat hajoamisen tunteet sekä viime kädessä koettelemuksista hirvittävin: sota. Vuosisata, jolloin Krishnamurti eli, oli kahden soditun maailmansodan lisäksi jatkuvan poliittisen, etnisen ja uskonnollisen väkivallan, ennennäkemättömän joukkotuhon, biosfäärin fyysisen tuhoamisen sekä kansanmurhaa harjoittavien hallitusten nousun ja maailmanlaajuisen leviämisen vuosisata. Krishnamurti käsitteli tätä globaalia kriisiä itse asiassa jokaisessa julkisessa puheessaan ja pyysi kuulijoitaan kiinnittämään vakavaa huomiota niihin psykologisiin rakenteisiin, jotka aiheuttavat heidän elämäänsä väkivaltaa, yhdenmukaisuutta, tottelemista, riistoa, typeryyttä, orjamaisia taipumuksia ja surkeutta.

Sota on jokapäiväisen elämämme massiivista ja veristä heijastumaa. Me lietsomme sodan arkielämässämme, ja ilman itsessämme tapahtuvaa muutosta ei tule loppua kansallisille ja rodullisille ristiriidoille, lapsellisille ideologioiden välisille riidoille, sotilaiden määrän moninkertaistumiselle, lippujen kumarteluille tai millekään murhakoneistojen aiheuttamille raakuuksille.

Kasvatus on epäonnistunut kaikkialla maailmassa; se on tuottanut vain lisää tuhoa ja kurjuutta. Hallitukset harjaannuttavat nuorisosta tarvitsemiaan tehokkaita sotilaita ja insinöörejä kuria ja ennakkoluuloja jalostaen ja vahvistaen. Nämä tosiasiat huomioon ottaen meidän on tutkittava olemassaolon tarkoitusta, elämämme merkitystä ja päämäärää. Meidän on löydettävä hyviä keinoja luoda uusi ympäristö, sillä ympäristö voi tehdä lapsesta raakalaisen ja tunteettoman spesialistin tai se voi auttaa häntä kasvamaan herkäksi ja älykkääksi ihmisolennoksi. Meidän täytyy luoda maailma ilman hallintoa - radikaalisti toisenlainen maailma, joka ei perustu nationalismiin, ideologioihin eikä pakkovaltaan.

Toisin kuin useimmat anarkistit, jotka tarkastelevat näitä kauhistuttavia olosuhteita kokonaan taloudellisesta tai materialistisesta näkökulmasta, krishnamurti käsitteli planeettamme tukalaa tilannetta tietoisuuden kriisinä. Se on luonteeltaan vakavampi, koska se on tukahdutettu, so. käsittelemätön. Hänen näkökulmastaan tämän vakavan pulmatilanteen ratkaisu riippui sisäisen mielenmaisemamme säälimättömästä tarkastelusta; toisin sanoen on etsittävä, paikannettava ja kumottava ulkoisen maailman ilmiöiden alla jäytäviä symbolisia kahleita, vahingollisia moraalijärjestelmiä ja ideologisia linnoituksia sekä sellaisia havaitsemisen käsitteellisiä ja kuvitteellisia orjuuttajia, jotka piilevät despoottisen yhteiskuntamme juurissa ja ovat aiheuttaneet tietoisuudessamme yleisen myrkytystilan.

Kun olemme ymmärtäneet, ettemme voi turvautua mihinkään ulkopuoliseen auktoriteettiin saadaksemme aikaan täydellisen vallankumouksen oman psyykemme rakenteessa, koituu meille entistä suurempi vaikeus siinä, miten hylätä oma sisäinen auktoriteettimme: omien pienten kokemustemme ja kasaantuneiden mielipiteidemme, tiedon, aatteiden ja ihanteiden auktoriteetti. Olette eilen kokeneet jotakin ja tuo kokemus on opettanut teille jotakin. Siitä mitä olette oppineet on tullut teille auktoriteetti ja tuo eilisen auktoriteetti on yhtä tuhoisaa kuin tuhatvuotinen auktoriteetti. Ymmärtääksemme itseämme emme tarvitse sen enempää eilistä kuin tuhatvuotistakaan auktoriteettia, koska olemme eläviä olentoja, aina liikkeessä ja virtaamassa, emme koskaan levossa. Kun katsomme itseämme eilispäivän kuolleen auktoriteetin silmin, emme voi ymmärtää elämän liikettä emmekä tuon liikkeen kauneutta ja laatua. Auktoriteeteista vapautuminen, niin omista kuin muidenkin, merkitsee kuolemaa kaikelle eiliselle niin että mieli on aina tuore, aina nuori ja viaton, täynnä elinvoimaa ja intohimoa. Vain tuossa tilassa ihminen oppii ja tekee havaintoja. Siihen tarvitaan valtavasti tietoisuutta, todellista tietoisuutta siitä mitä sisälläsi tapahtuu ilman että korjaat sitä tai käsket sitä olemaan jotakin tai olemaan olematta jotakin; koska heti kun korjaat sitä, olet luonut uuden auktoriteetin: sensorin.

Krishnamurti ei halunnut tarjota yleisölleen uutta rituaalista, kaavamaista tai okkulttista järjestelmää, jonka ympärille he voisivat pohjata elämänsä. Hän ei jättänyt jälkeensä pyhiä kirjoja tai dogmaattisia opinkappaleita, ei seremoniallisia muodollisuuksia eikä edes erityisiä rukouksia niitä varten, jotka yrittivät tehdä hänestä ”pelastajansa”. Päinvastoin hän vastusti päättäväisesti kaikkea opillista auktoriteettia ja hengellistä kaavamaisuutta, ja pysyi järkähtämättä vakaumuksessaan, jonka mukaan kaikki ehdollistavat uskomusjärjestelmät ja ideologiat tuottavat väistämättä sumentuneen ja ahtaan tietoisuuden: täynnä rajoituksia ja muureja olevan, vapautumisen tietä tukkivan vääristyneen käsityskyvyn. Hänen keskeisenä huolenaiheenaan oli aina auktoriteetti ja sen hyväksymisestä seuraava tietoisuutemme jähmettyminen.

Heti kun seuraatte jotakuta lakkaatte seuraamasta totuutta. En minä ole kiinnostunut siitä, kiinnitättekö huomiota sanomisiini vai ette. Haluan tehdä maailmassa tietyn asian ja aion tehdä sen hellittämättömän keskittyneenä. Olen kiinnostunut vain yhdestä olennaisesta asiasta: ihmisen vapauttamisesta. Haluan vapauttaa hänet kaikista häkeistä ja kaikista peloista - en perustaa uskontoja tai uusia lahkoja enkä myöskään rakentaa uusia teorioita tai uusia filosofioita. Jos tätä tarkoitusta varten luodaan organisaatio, siitä tulee kainalosauva, heikkoutta ja orjuutta; se vammauttaa yksilön ja estää häntä kasvamasta ja löytämästä ainutlaatuisuuttaan, mikä on hänen löydettävissään vain tuossa absoluuttisessa, ehdottomassa totuudessa.

Krishnamurti ei puhunut koskaan abstraktisti eikä tarjonnut tämän maailman kurjuuden ja vaikeuksien masentamille ihmisille lohdutukseksi minkäänlaista perustavaa tuonpuoleisen periaatetta. Tarkemmin sanoen hän väitti, ettei vastausta inhimilliseen kärsimykseen (sotaan, vieraantuneisuuteen, poliittiseen sortoon, köyhyyden lukemattomiin eri muotoihin) löydy jostakin mielikuvituksellisesta tuonpuoleisesta, vaan tässä ja nyt. Tällaiset ongelmat eivät siis ole hengellisten spesialistien tai ulkoistettujen yli-inhimillisten jumaluuksien ratkaistavissa. Ne ovat kulttuurisen tietämättömyyden ja mukautumisen myötä kasautunutta perintöä, joka vaatii kaikkien todellista vapautta janoavien aktiivista halua pitää aistinsa ja mielensä avoimina kaiken tämän tyrannian, verilöylyn ja sydämettömyyden keskellä, halua tutkia järkähtämättömän rehellisesti kaikkia niitä sovinnaisia vastauksia, rutiineja ja suunnitelmia, joihin viheliäiset ja sosiaalistetut mielemme jatkuvasti takertuvat ikään kuin olisimme ulkoa ohjattuja automaatteja.

Tunnen monia, jotka noudattavat päivittäisessä elämässään tiettyjä ihanteita, mutta jotka ovat ymmärrykseltään tulleet vain entistä surkastuneemmiksi. He ovat siirtäneet itsensä yhdestä häkistä toiseen. Jos mukavuuden etsimisen sijaan alituiseen kysytte - ja kysyä voitte vain ollessanne kapinassa - niin voitte vapautua kaikista opettajista ja kaikista uskonnoista. Silloin teistä tulee ihmisiä mitä suurimmassa määrin – ihmisiä, jotka eivät kuulu mihinkään puolueeseen, uskontoon tai muuhunkaan häkkiin.

Krishnamurtille aikakautemme oli massamurhan, raakalaismaisen ajattelun, ajatuspoliisin sekä sokean ja typerän triviaaleihin pintapuolisuuksiin keskittymisen aikaa. Siksi kaikenlaisista mielen teennäisyyksistä, ehdollistuneiden uskomusjärjestelmiemme harhaanjohtavista kangastuksista ja hämmennyksemme sokkeloista irtipääsyn ensimmäinen vaatimus oli ehdoton sisäinen rehellisyys. Tämän tarkoituksena on pyyhkiä tietoisuudestamme kaikki psykologisen riippuvaisuuden jäänteet pois. Keskeinen metodologinen väline Krishnamurtin ajattelussa on yksin oleminen.

Krishnamurti viittaa yhä uudestaan yksin olemiseen metodina karkottaa kulttuurin ja auktoriteetin mielivalta sekä korvaamattomana välineenä laajentaa mielellisyyttä ja herkkyyttä, jotka ovat itsetietoisuuden edellytys. Krishnamurti ei korostanut ainoastaan yksin olemisen perustavuutta polkuna valaistumiseen - tai itsensä toteuttamiseen - vaan myös kokemuksen itsensä välttämättömyyttä, vastakohtana ulkoisille rituaaleille ja doktriineille. Kuinka paljon yksin olemista tarvitaan? Kuinka paljon tarvitaan itsetutkiskelua ja reflektiota? Juuri se on yksilön itse oivallettava, sen sijaan että hän odottaisi auktoriteettia sanktioimaan tai suostuttelemaan harjoittamistaan. 

Ihmisen täydellisen kehittymisen kannalta yksin olemisesta - ja sen antamasta sysäyksestä selkeyteen - tulee kategorinen välttämättömyys yksilölle, joka yrittää ymmärtää miten kahlehdittu hänen mielensä on säänneltyihin ja ehdollistettuihin ajatuksiin. Krishnamurti piti yksin olemista irrottautumisena meitä ympäröivän sortavan kulttuurin sosiaalisista pinttymistä ja sopivaisuuksista sekä ainoana luotettavana keinona vapauttaa itsemme ehdollistumisemme psykologisista rasitteista. Jos me voimme irrottautua kaikesta siitä, mikä on pelkästään kulttuurista riippuvaista, voimme Krishnamurtin mukaan aueta yksilöinä - yksin, kyllä, mutta myös vapaina.

Niin kauan kuin mielenne välttelee huolellisesti ja huomaamattanne ristiriitaa, niin kauan kuin se etsii pakenemisesta mukavuutta, ei kukaan voi auttaa teitä tekemään tehtäväänne loppuun, ei kukaan voi työntää teitä kriisiin, joka ratkaisee ristiriitanne. Kun kerran oivallatte tämän - ette pelkästään järjellä tajuten vaan myös tuntien sen totuuden - ristiriitanne tulee sytyttämään liekin joka sen myös hävittää.

Krishnamurtin kritiikki auktoriteetista esteenä vapaalle tutkiskelulle tunnetaan hyvin. Hänen kritiikkinsä toista merkittävää vapaan tutkiskelun estettä, häiriytymisestä pakenemista kohtaan on huomattavasti hienosyisempää eikä sitä luultavasti tunneta niin hyvin. Krishnamurtin näkemyksen mukaan kaikki muurit, myös ”pehmeät muurit”, estävät vapaan tutkiskelun; ja kaikkien yksilöiden täytyy lopulta valita mukavuuden ja tietoisuuden väliltä, tai kuten hän joskus asian ilmaisi: täytyy valita turvallisuuden ja totuuden väliltä.

Me emme halua tulla häirityiksi, me haluamme ajatustemme soljuvan helpon kaavamaisia ratojaan. Me muodostamme helpon ajattelun ja helpon olemassaolon tapoja, meillä on mukava työ ja siinä me jumitamme. Useimmille meistä tämä merkitsee rauhaa: asiat ovat selkeitä. Mutta tässä selkeydessä hyvin moni asia jatkuu - ilmapiirissä on valtava häiriö, jota me emme vain näe. Se mitä näemme on hyvin pinnallista, pelkkää pintaa. Rauhallisuus jota haluamme on pinnallista rauhallisuutta, helppoa olemassaoloa. Mutta rauhaa ei saavuteta niin helpolla. Voimme ymmärtää rauhan vain kun ymmärrämme tämän valtavan häiriön: tyytymättömyyden, joka kohtaa meidät kaikki silloin kun mielemme on vapaa helposta ajattelusta, helpoista tapojen ja toiminnan kaavamaisuuksista, kun olemme todella häiriytyneitä – ja sitähän me kaikki vältämme. Useimmat meistä eivät halua tulla häirityiksi. Mutta elämä ei jätä rauhaan. Elämä on hyvin häiriytynyttä: se on köyhät ihmiset, rikkaat ihmiset, kuormansa alla kärsivä kameli, poliitikko, vallankumous, sota, riidat, katkeruus, onnettomuus, ilo ja elämän synkät varjot. Me vain jatkamme samaan tapaan, ja elämän kauneus menee meiltä ohi.

Kirjoituksissaan ja puheissaan hän kehotti ehdottoman johdonmukaisesti varomaan niitä, jotka tarjoavat mukavuutta - ”ansalankaa, johon jäät kiinni kuin kala verkkoon”. Tämä on yksi monista elävistä metaforista, joita hän käytti ilmaistakseen sen, miten tärkeää on kohdata todellisuus selkeämmällä ja vahvemmalla mielellä, jotta voi viskata tiehensä uskonnon, nationalismin ja kaikenlaisen ideologisen eskapismin kuristavat ansalangat. Elämänsä loppuun asti hän neuvoi, ettei kannata pistää oviin ”ei saa häiritä” -kylttejä, kun koko talo jossa elämme on liekeissä. Krishnamurti näki aikamme kriiseissä ennennäkemättömän mahdollisuuden yksilön vallankumoukseen, mielen vallankumoukseen, jossa ulkoisen auktoriteetin myytti hylätään lopullisesti ja vapaudutaan ongelmallisen kulttuurimme spirituaalisesta / materiaalisesta umpikujasta.

Älyllisesti sota oikeutetaan keinona saada aikaan rauha. Kun järki on päässyt niskan päälle ihmiselämässä, se aiheuttaa uudenlaisen kriisin. On myös muita syitä, jotka ovat merkkinä uudenlaisesta kriisistä. Yksi niistä on se epätavallisen suuri merkitys, jonka ihminen antaa näkyville arvoille, omaisuudelle, nimelle, kastille, isänmaalle ja käyttämilleen erityisille merkeille. Käden tai mielen tekemistä asioista on tullut niin tärkeitä, että me tapamme, tuhoamme, teurastamme ja likvidoimme toisiamme pelkästään niiden vuoksi. Me lähestymme jyrkänteen reunaa; jokainen toimemme johtaa meitä sinne; jokainen poliittinen ja taloudellinen toimi tuo meidät vääjäämättä jyrkänteelle vetäen meidät tähän kaoottiseen ja sekasortoiseen kuiluun. Sen vuoksi kriisi on uudenlainen ja se vaatii uudenlaista toimintaa. Kriisin taakseen jättäminen, siitä poistuminen, edellyttää ajatonta toimintaa - toimintaa joka ei perustu mihinkään aatteeseen tai järjestelmään, koska kaikki järjestelmään tai aatteeseen perustuva toiminta johtaa väistämättä pettymykseen. Sellainen toiminta tuo meidät vain eri reittiä takaisin kuilun partaalle. Koska kriisi on uudenlainen, täytyy toiminnankin olla uudenlaista, mikä tarkoittaa sitä, että yksilön uudistumisen täytyy olla silmänräpäyksellistä, ei ajan mittaan tapahtuva prosessi. Sen täytyy tapahtua nyt eikä huomenna, sillä huominen on hajoamisen prosessi. Jos ajattelen muuttavani itseni huomenna, haen vain sekaannusta, olen yhä tuhon alueella. Onko mahdollista muuttua nyt? Onko mahdollista muuttaa itsensä täydellisesti välittömästi, heti? Väitän että on. Asian ydin on siinä, että koska kriisi on luonteeltaan epätavallinen kohdattavaksi, ajattelussa täytyy tapahtua vallankumous; eikä tuo vallankumous voi tapahtua toisen kautta, minkään kirjan kautta tai minkään organisaation kautta. Sen täytyy tapahtua meidän kauttamme, meidän itse kunkin kautta. Vain siten voimme luoda uuden yhteiskunnan, uuden järjestelmän, joka on kaukana tästä kauhusta ja näistä ennennäkemättömän tuhoavista voimista, jotka kumuloituvat ja kasautuvat. Tuo muutos tapahtuu vain, kun sinä yksilönä tulet tietoiseksi itsestäsi kaikissa ajatuksissasi, toimissasi ja tuntemuksissasi.

Pitäisi olla itsestään selvää, että tämä äärimmäisen individualistinen lähestymistapa kulttuuristen koodien hajottamiseen - hylätessään muodolliset perinteet, turvarakenteet sekä guru / oppilas - suhteen ehdottoman auktoriteetin - ei ole tarkoitettu orjamaisesti, heikkotahtoisesti tai riippuvaisesti orientoituneille. Mikäli spirituaalisuus (käyttääkseni sangen latautunutta termiä) rinnastetaan itsetietoisuuteen, niin se tarkoittaa väistämättä tiettyjen erittäin kovien tosiasioiden tunnustamista sen suhteen, mitä todella tapahtuu silvotussa ja tukahdutetussa psyykessämme. Se vaatii kaikkien niiden psykologisten puskureiden ja eristeiden kohtaamista, joita me käytämme estääksemme itseltämme itsetutkiskelun pelottavan menetelmän. Kyse on monimutkaisista mekanismeista, joilla ohjaamme sisäisen elämämme tutkimisen syrjään. Sosiaalistetulle eläimelle, jolla on taakkanaan vuosisatainen autoritaarinen ehdollistuminen, on uskomattoman vaivalloinen ja vaikea tehtävä paljastaa syvään juurtuneet mieltymykset alistua ja käydä kriittisesti taistoon itse-epäilyksen mahtavia malleja vastaan, joista on tullut osa psyykkistä rakennettamme.

Valitettavasti nykyinen kasvatus tähtää teidän järjestämiseksi, mukauttamiseksi ja sopeuttamiseksi tähän voitonhimoiseen yhteiskuntaan. Siinä kaikki mistä vanhempanne, opettajanne ja kirjanne ovat kiinnostuneita. Niin kauan kuin mukaudutte, niin kauan kuin olette kunnianhimoisia ja voitontahtoisia korruptoiden ja tuhoten toisia pyrkiessänne asemaan ja valtaan, teitä pidetään kunnioitettavina kansalaisina. Teidät kasvatetaan sopeutumaan yhteiskuntaan, mutta ei se mitään kasvatusta ole; se on vain prosessi, joka valmentaa teitä mukautumaan kaavoihin. Kasvatuksen todellinen tarkoitus ei ole tehdä teistä virkamiehiä, tuomareita tai pääministereitä, vaan auttaa teitä ymmärtämään koko tämän mädännäisen yhteiskunnan rakenne ja sallia teidän kasvaa vapaudessa niin, että voitte murtautua ulos ja luoda erilaisen yhteiskunnan, uuden maailman. Täytyy olla niitä jotka ovat kapinassa, eivät vain osittain vaan täydellisesti kapinassa vanhaa vastaan, sillä vain sellaiset ihmiset voivat luoda uuden maailman – maailman, joka ei perustu voitonhimoon, valtaan tai asemiin.

Kuitenkin jokainen, joka haluaa itsehallintaa, hyötyy käytännössä käydessään läpi läpikotaisen sosiaalisesti juurrutettujen mielen rakenteiden dekonstruktion. Täytyy vain pitää mielessä, ettei mikään sysäys itsetietoisuuteen ole lopullinen; ettei ole olemassa mitään staattista valaistumisen tilaa, jota tavoitella. Sen sijaan itsetietoisuus on elävä, joustava kokemus, joka jatkuu, ja jota ei koskaan voi sitoa verbaalisiksi esityksiksi, visuaalisiksi merkityksiksi tai esineellistää mitenkään muutenkaan. Se on seikkailu, joka on jokaiselle yksilölle täysin ainutlaatuinen. Sitä varten ei ole karttaa eikä ulkopuolista opasta. Se on auktoriteetin vastaisen vallankumouksemme sisäinen aspekti: se häätää kaikki ne mukavat valheet ja tekopyhyydet, jotka tukahduttavat luontaisen luovan elinvoimamme ja tekevät meistä niin alttiita autoritaariselle manipulaatiolle.

Itse asiassa mikäli spirituaalisuus on synonyymi itsetietoisuudelle, niin ne, jotka eivät sitä etsi, ovat pihalla kuin lumiukot. Toisin sanoen he ovat robotteja ja unissakävelijöitä, irrallaan oman mielensä toiminnasta ja näin ollen sen epärehellisen temppuilun orjia. Ilman harkittua pyrkimystä itsemme käsittämiseen me pysymme reflektoimattomina itsemme pettäjinä ja kollektiivisen mielikuvitusmaan asukkeina; me pysymme loputtomassa sosiaalisessa piinassa, sisäisessä turtumuksessa ja yhdenmukaisissa toimintatavoissa...

Kapinoiminen yhteiskunnan tekemiseksi vähän paremmaksi, tiettyjen uudistusten aikaansaamiseksi, on kuin vankien kapinoimista vankilaelämän parantamiseksi eikä sellainen kapina ole kapinaa lainkaan vaan pelkkää mielensä osoittamista. Huomaatteko eron? Kapinoiminen yhteiskunnassa on kuin vankien mielenilmausta paremman vankilaruoan ja paremman kohtelun saamiseksi, mutta kapina joka syntyy ymmärryksestä on yksilön murtautumista ulos yhteiskunnasta, ja se on luovaa vallankumousta.

Jos sinä yksilönä murtaudut ulos yhteiskunnasta, motivoiko toimintaasi kunnianhimo? Jos niin on, niin et ole murtautunut ulos ollenkaan, vaan olet yhä vankilassa, koska yhteiskunnan perusta on juuri kunnianhimossa, voitonhalussa ja ahneudessa. Mutta jos ymmärrät tämän kaiken ja teet vallankumouksen omassa sydämessäsi ja mielessäsi, et ole enää kunnianhimoinen, et ole enää kateuden, ahneuden ja voitonhalun motivoima, ja siksi pääset täysin sen yhteiskunnan ulkopuolelle, joka perustuu noihin asioihin. Silloin olet luova yksilö ja toiminnassasi tulee olemaan erilaisen kulttuurin siemen.

On siis olemassa suuri ero luovan vallankumouksellisen toiminnan ja toisaalta yhteiskunnassa tapahtuvan kapinoinnin ja mielenosoittamisen välillä. Niin kauan kuin olet kiinnostunut pelkistä uudistuksista, vankilan kaltereiden ja seinien koristelusta, et ole luova. Uudistukset vaativat aina lisää uudistuksia, ne tuovat vain lisää kurjuutta, lisää tuhoa. Sen sijaan mieli, joka ymmärtää koko tämän voitonhalun, ahneuden ja kunnianhimon järjestelmän ja murtautuu siitä ulos, sellainen mieli on jatkuvassa vallankumouksessa.

* * * * *

Suom. huom. Artikkeli on julkaistu alunperin Green Anarchy –lehden numerossa 20, summer 2005, ss. 10-13. Se on käännetty hieman alkua lyhentäen ja alkuperäistä muotoa muokaten. Kursivoidut kappaleet ovat otteita Krishnamurtin teoksista, ja myös ne on käännetty artikkelin pohjalta.
Suomentaneet Hannu Toivanen ja Ulla Vehaluoto. 2006.

2/25/2016

SUOMEN JA NATO:n ISÄNTÄMAASOPIMUS SUOMEKSI

Käännöksen on tehnyt Itsenäisyyspuolue (IPU) ja alustuksena Antti Pesonen todennut seuraavaa:

-NATO-SOPIMUS ON ANTAUTUMISSOPIMUS

-RUOTSI EI OLE HYVÄKSYNYT ISÄNTÄMAASOPIMUSTA

Suomi allekirjoitti Naton isäntämaasopimuksen 4.9.2014. Sopimusta ei ole käännetty suomeksi ennen kuin Itsenäisyyspuolue (IPU) on sen nyt tehnyt. Suomen hallitus teki isäntämaasopimuksen Naton kanssa salassa kansalaisilta ja jopa ilman eduskuntakäsittelyä. Kyse on nimenomaan sopimuksesta, vaikka hallitus on muuta väittänyt välttääkseen sille epämukavan eduskuntakäsittelyn. On merkittävää, että sopimuksessa ei ole mitään varaumia edes Suomen alueen käytölle ydinaseiden tukialueena. Sopimus tuo vakavan sotilaallisen uhan Suomelle, sillä se sisältää Suomen alueen käyttämisen  Venäjää vastaan: Sopimuksen johdannosta: ”Ottaen huomioon periaatteen NATO-joukkojen ja yhteistyökumppanien joukkojen komentamisesta ja kontrolloinnista NATO-komennon alla Suomen tasavallan maaperällä tai sen läpi rauhan, kriisin, hätätilan tai konfliktin aikana NATOn sotilaallisen toiminnan tukena;” - Siis "..Suomen maaperällä tai sen läpi.."
Tällaiseen uhkaan jokainen valtio varautuu sille mahdollisilla tavoilla. Käytännössä MOU-sopimus tekee Suomesta Naton eteentyönnetyn tukikohdan ja näin ollen Venäjän mahdollisesti suorittaman ensi-iskun kohteen Suomeen sijoitettuja sotavoimia ja mm. liikenteen solmukohtia vastaan.

Suomalaisille on kerrottu, että myös Ruotsi allekirjoitti samana päivänä 4.9.2014 vastaavan sopimuksen. Tieto on kuitenkin merkittävältä osin bluffia.  Allekirjoituksesta huolimatta Ruotsi ei ole ainakaan vielä hyväksynyt sopimusta. Sopimus ei ole siellä voimassa, ja Ruotsissa sopimus menee eduskunnan käsittelyyn päinvastoin kuin Suomessa. Käsittelylle on myös annettu jatkoaikaa. Ruotsin uusi puolustusministeri Peter Hultqvist on kertonut, että ehdotus tuodaan  eduskuntaan vasta vuonna 2016. Suomen ja Ruotsin NATOn kanssa tekemät sopimukset eivät ole samanlaiset, vaikka julkisuudesta on voinut saada sellaisen käsityksen. Sopimusten voimaantulopykälät ovat erilaiset. Suomen sopimuksessa kerrotaan, että sopimus astuu voimaan heti viimeisen allekirjoituksen jälkeen, eli sopimus on nyt voimassa. Ruotsin sopimuksessa kerrotaan, että sopimus astuu voimaan vasta, kun Ruotsi ilmoittaa NATOlle, että sopimuksen tiellä olevat esteet on poistettu. Nuo esteet ovat juridisia. Nykyinen Ruotsin laki tekee monellakin tapaa kyseisen antautumissopimuksen mahdottomaksi. Niin tekee myös Suomen laki, mutta siitä ei ole välitetty. Eduskuntakin on ohitettu hyvin kaukaa haetuilla viittauksilla epämääräisiin lauseisiin vanhoissa asiakirjoissa. Suomen MOU-sopimus on nyt IPUn nettisivuilla ja piakkoin se ilmestyy myös tärkeimpänä osana julkaistavaa pamflettia nimeltään ”Näin Suomea viedään”.  Käännöstyö on tehty talkoilla ja varmasti siinä on omat puutteensakin, mutta ei tarkoituksella. Suomen MOU-sopimuksesta on tehty myös Suojelupoliisille ainakin yksi tutkintapyyntö, jossa myös Itsenäisyyspuolueen varapuheenjohtaja on allekirjoittajana. Tutkintapyynnössä kiinnitetään erityistä huomiota Suomen ja Venäjän välisen sopimuksen rikkoontumiseen sekä siihen, että sopimuksen mukaan atomiaseittenkin tuominen maahamme olisi mahdollista. Itsenäisyyspuolue vaatii sopimuksen irtisanomista ja vastuullisia päättäjiä oikeuden eteen. Tehty tutkintapyyntö jo mittaa korruption ja laillisuusvaltion tasoa Suomessa.

Tässä tuo Nato-sopimus, jota Suomen hallitus - tai edes mikään nykyisistä eduskuntapuolueista - ei ole halunnut kansalaisille kääntää:

YHTEISYMMÄRRYSSOPIMUS (MOU)

SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN JA

TRANSFORMAATIOESIKUNNAN (Headquarters, Supreme Allied Commander Transformation) JA NATON EUROOPAN JOUKKOJEN ESIKUNNAN KESKEN  (Operaatioesikunnan, Supreme Headquarters Allied Powers Europe)

KOSKIEN ISÄNTÄMAAN TUKITOIMIA

NATO-OPERAATIOILLE / HARJOITUKSILLE / VASTAAVALLE                                   SOTILAALLISELLE TOIMINNALLE

Sisällysluettelo

Johdanto

Osa 1            Määritelmät
Osa 2            Tarkoitus
Osa 3            Laajuus
Osa 4            Viiteasiakirjat
Osa 5            Vastuut
Osa 6            Taloudellinen tuki
Osa 7            Juridiset näkökohdat
Osa 8            Joukkojen suojaus
Osa 9            Turvallisuus ja informaation julkaiseminen
Osa 10          Aloitus, kesto ja lopetus
Osa 11          Muuttaminen ja tulkinta
Osa 12          Yhteys kansalliseen ja kansainväliseen lakiin
Allekirjoitus
Liite

Johdanto

Suomen tasavallan hallitus, jota edustaa puolustusministeriö (Ministry of Defence, MoD), Transformaatioesikunta (Headquarters, Supreme Allied Commander Transformation, HQ SACT) ja NATOn Euroopan joukkojen  esikunta (Supreme Headquarters Allied Powers Europe, SHAPE), joihin tästä lähin viitataan Osapuolina:

Ottaen huomioon Pohjois-Atlantin valtiosopimuksen (North Atlantic Treaty, NATO-sopimus), päivätty 4.4.1949, ja erityisesti sen artiklan 3;

Ottaen huomioon Rauhankumppanuus-dokumentin (Partnership for Peace), jonka 10.1.1994 NATOn neuvoston kokouksessa mukana olleiden valtioiden päämiehet hyväksyivät;

Ottaen huomioon sopimuksen NATO-liittolaisten sotajoukkojen asemasta (Status of their Forces, NATO SOFA), päivätty 19.6.1951, Pöytäkirjan kansainvälisten sotilasesikuntien asemasta NATOssa (Pariisin protokolla), päivätty 28.8.1952, Sopimuksen NATO-valtioiden ja Rauhankumppanuus-valtioiden sotajoukkojen asemasta (PfP SOFA), päivätty 19.6.1995, edellisen lisäpöytäkirjan (Additional protocol to the PfP SOFA), päivätty 19.6.1995, ja tämän sopimuksen ylimääräisen lisäpöytäkirjan (Further Additional Protocol to the PfP SOFA), päivätty 19.12.1997;

Ottaen huomioon Sopimuksen turvallisuusyhteistyöstä Suomen ja NATOn välillä, päivätty 22.9.1994 ja Hallinnollisen sopimuksen luottamuksellisen informaation välittämisestä Suomen hallituksen ja NATOn välillä, päivätty 3.7.2012;

Ottaen huomioon periaatteen (käsitteen, concept) NATO-joukkojen ja yhteistyökumppanien joukkojen komentamisesta ja kontrolloinnista NATO-komennon alla Suomen tasavallan maaperällä tai sen läpi rauhan, kriisin, hätätilan tai konfliktin aikana NATOn sotilaallisen toiminnan tukena;

Ottaen huomioon periaatteen (käsitteen, concept) harjoituksista ja operaatioista, joiden oletetaan tapahtuvan NATOn, Rauhankumppanuusjoukkojen (Partnership for Peace, PfP) tai muiden NATO-komentoisten joukkojen kanssa;

Ja huomioiden Suomen tasavallan, tästedes "isäntämaa", tarpeet, ja Naton Euroopan joukkojen (Allied Command Operation, ACO) ja Naton transformaatio-osaston (Allied Command Transformation, ACT), tästedes Strategiset (strategic commands, SCs), tarpeet;

OSALLISTUJAT OVAT PÄÄTYNEET SEURAAVAAN YHTEISYMMÄRRYKSEEN:

OSA 1

1.        Määritelmät


Tälle yhteisymmärryssopimukselle ja sen jatkodokumenteille pätevät seuraavat määritelmät:

1.1 Joukot. Kaikki osat NATO-komentoisista ja muitten valtioiden NATOn komennon alla olevista joukoista, sisältäen kaiken henkilökunnan, eläimet, materiaalin ja varusteet, sekä kaikki siviiliosat kyseisistä joukoista kuten on määriteltynä NATO SOFA:ssa, Pariisin protokollassa ja PfP:ssä. Tämä sisältää kaikki alukset, lentokoneet, ajoneuvot, varastot, välineet ja ammukset, kuten ilma-, maa- ja meriliikenneresurssit, sekä näihin liittyvät palvelut mukaanlukien näitä joukkoja lähettävät tai tukevat alihankkijat.

NATOn alihankkijat. Ei-suomalaiset yritykset, yksilöt ja järjestöt, jotka eivät asu Suomessa, jotka palkkaa NATO, NATOn liittolaisvaltiot ja operaatioita tukevat ei-NATO-valtiot, ja jotka järjestävät tarvikkeita ja/tai palveluita millä tahansa toimialalla Suomen maaperällä osana NATO-operaatiota, harjoitusta tai vastaavaa NATO-johtoista sotilaallista toimintaa. Tämä sisältää alihankkijoiden työntekijät sekä heidän alihankkijansa ja työntekijänsä operaation puitteissa, mutta ei sisällä paikallisia yrityksiä, heidän työntekijöitänsä, heidän alihankkijoitaan tai heidän työntekijöitään.

1.2 NATOn sotilaallinen toiminta. Joukkojen suorittama sotilaallinen toiminta sisältäen harjoitukset, koulutuksen, operationaalisen kokeilun ja vastaavat toimet, tai strategisen, taktisen, huolto-, koulutus- tai hallinnollisen sotilaallisen tehtävän; taisteluun johtava prosessi mukaan lukien hyökkäys, joukkojen siirrot, huolto ja järjestelyt, jotka tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen missä tahansa taistelussa tai kampanjassa.

1.3. NATO-komentaja. Sotilaskomentaja NATOn sotilashierarkiassa.

1.4. NATO-organisaatiot. Esikunnat ja organisoidut yksiköt NATOn komennon ja hallinnan alla.

1.5. Kansainväliset sotilasesikunnat. Kansainväliset sotilasesikunnat NATOn integroidussa rakenteessa tai joille on myönnetty tämä status NATOn Neuvoston/Puolustuskomitean (NAC/DPC) toimesta. Tämä voi sisältää väliaikaisesti irrotettuja yksiköitä esikunnasta.

1.6. Kansalliset esikunnat. NATOn komennossa olevien kansallisten joukkojen esikunnat.

1.7. Kansainväliset esikunnat. Esikunnat, joissa on henkilöstöä useammasta kuin yhdestä valtiosta, toteutettuna osallistuvien valtioiden sopimuksella ja NATOn komennon alla.

1.8. Lähettävät valtiot (SNs). Ne valtiot tai Kansainväliset esikunnat tai näiden osat, jotka lähettävät joukkoja isäntämaahan NATOn sotilaallisten operaatioiden tueksi.

1.9. Isäntämaa (HN). Suomen tasavalta.

1.10. Strategiset komentajat tai komennot (Strategic Commanders or Commands, SCs). Naton Euroopan joukkojen ylin komentaja (Supreme Allied Commander Europe, SACEUR), NATOn Euroopan joukkojen komentaja (Commander of Allied Command Operations, ACO), ylin transformaatiokomentaja (Supreme Allied Commander Transformation, SACT), transformaatiokomentaja (Commander of Allied Command Transformation, ACT).

1.11. Isäntämaatuki (Host Nation Support, HNS). Isäntämaan antama siviili- ja sotilastuki rauhan, hätätilan, kriisin ja konfliktin aikana NATO-joukoille ja organisaatioille, jotka sijaitsevat, toimivat tai liikkuvat  isäntämaan maaperällä, aluevesillä tai ilmatilassa.

1.12. Joukkojen suojelu (Force Protection, FP). Kaikki toiminta ja keinot, joita käytetään minimoimaan kaikenlaiset henkilöstöön, tiloihin, kalustoon ja toimintoihin kohdistuvat riskit kaikissa tilanteissa, jotta toimintavapaus ja joukkojen operatiivinen tehokkuus säilyisi.

1.13. Kulut. Ne kulut, jotka liittyvät kansallisen, monikansallisen tai kansainvälisen esikunnan, joukkojen tai NATOn organisaatioiden perustamiseen, tukemiseen ja ylläpitämiseen. Tätä yhteisymmärryssopimusta ja sitä seuraavia dokumentteja varten:

a. NATOn yhteiset kustannukset. Ne kustannukset, jotka on hyväksytty etukäteen NATO-liiton yhteisiksi kustannuksiksi.

b. Jaetut kustannukset. Ne kustannukset, jotka on hyväksytty etukäteen useamman kuin yhden valtion kustannuksiksi. Jaetut kustannukset perustuvat yleensä kaavaan, joka on kuvattu asianomaisessa Teknisessä sopimuksessa (Technical Arrangement, TA) ja/tai yhteisessä toteutussopimuksessa (Joint Implementation Arrangements, JIA).

c. Suorat kansalliset kustannukset. Ne kustannukset, jotka ovat yhden lähettävän maan (SN) vastuulla.

1.14. NATOn yhteinen rahoitus. Rahoitus, joka annetaan NATO-mailta NATO-budjetin kautta siinä määriteltyihin NATOn sotilaallisen toiminnan aiheuttamiin kustannuksiin.

1.15. Liittymissopimus (Note of Accession, NOA). Sopimus, joka kuvaa lähettävän maan sitoutumisen isäntämaasopimukseen tämän yhteisymmärryssopimuksen puitteissa tiettyä NATO-johtoista sotilaallista toimintaa varten.

1.16. Aiesopimus (Statement of Intent, SOI). Dokumentti, joka ilmaisee lähettävän maan aikomuksen osallistua isäntämaasopimukseen tämän yhteisymmärryssopimuksen puitteissa, mutta tietyin varauksin. Isäntämaa vahvistaa ovatko vai eivätkö varaukset ole hyväksyttäviä isäntämaasopimuksen määräysten perusteella.

1.17. Tekninen sopimus (Technical Arrangement, TA). Kahdenvälinen jatkosopimus tiettyä NATOn sotilaallista toimintaa varten. Se kuvailee isäntämaan vastuut ja menettelyt isäntämaatukea varten NATOn johdolle ja lähettäville maille.

1.18. Yhteinen toteuttamissopimus (Joint Implementation Arrangement, JIA). Kahdenvälinen jatkosopimus, joka määrittää allekirjoittaneiden velvollisuudet isäntämaatuen antamisessa ja vastaanottamisessa. Se sisältää tarkan tiedon vaaditusta ja tarjotusta tuesta, kohdekohtaisista toteutustavoista ja korvausten ja maksujen ehdoista.

1.19.           Yhteinen isäntämaatuen ohjausneuvosto (Joint Host Nation Support Steering Committee, JHNSSC). Vartavasten perustettu ohjausneuvosto, jonka johdossa ovat isäntämaa ja NATO-komentaja yhdessä. Neuvosto koostuu valtuutetuista edustajista kaikista lähettävistä maista, isäntämaasta ja NATOn johtajista, ja kokoontuu koordinoimaan tarvittavat seikkaperäisesti kehiteltävät isäntämaatukea koskevat toimet kuten teknisen sopimuksen (TA) ja yhteisen toteuttamissopimuksen (JIA).

1.20. Toiminnalliset kohteet (Operational Sites). Kohteet isäntämaassa, toiminnallista ja/tai logistista tukea varten NATO-johtoisten sotilaallisten toimien joukoille. Nämä kohteet ovat strategisen johdon erillisyksiköitä ja toimivat NATO-komentajan komennon alla.

1.21. Osallistujat ovat tietoisia siitä, että jos jotakin termiä ei ole määritelty tässä yhteisymmärryssopimuksessa, NATOlle ovat voimassa NATO-sanasto (NATO Glossary) ja määritelmät (AAP-6).



OSA 2.

2.        Tarkoitus


2.1. Tämän yhteisymmärryssopimuksen tarkoitus on sopia periaatteet ja menettelytavat toiminnallisten kohteiden perustamiseksi ja isäntämaatuen antamiseksi NATO-joukoille isäntämaassa, tai isäntämaan tukemana, NATOn sotilaallisten toimien aikana.

2.2. Tämä yhteisymmärryssopimus ja sen jatkodokumentit on tarkoitettu suunnittelun pohjaksi asianomaisille isäntämaan tahoille ja NATOn johdolle ennakoimaan isäntämaatukea erilaisille NATOn sotilaallisille toimille. Nämä tehtävät sisältävät toimet, joihin lähetettävät joukot ovat tiedossa, sekä ne, joihin joukot eivät vielä ole tiedossa.

OSA 3.

3.        Laajuus ja yleiset järjestelyt


3.1. NATO, PfP SOFA, Pariisin protokolla, PfP SOFA:n ylimääräinen lisäpöytäkirja ja muut mahdolliset oleelliset voimassa olevat sopimukset NATO-esikunnan ja isäntämaan välillä ovat voimassa kaikissa NATO-johtoisissa sotilaallisissa toimissa.

3.2. Isäntämaa tunnustaa operationaalisten kohteiden, jotka perustetaan tämän yhteisymmärryssopimuksen puitteissa, olevan NATO-esikunnan erillisyksiköitä, ja näiden erillisyksiköiden toimien olevan NATO-esikunnan toimia. Perustettavat kohteet yksilöidään jatkodokumenteissa. Komento- ja hallinnointijärjestelyt määritellään soveltuvissa operaatiosuunnitelmissa.

3.3. Tämän yhteisymmärryssopimuksen on tarkoitus olla yhtäpitävä (in accord with) NATO-doktriinin ja käytäntöjen kanssa ja määrittää puitesopimuksen ja rakenteen isäntämaatuelle.

3.4. Isäntämaa tulee tukemaan täysin voimin, riippuen saatavuudesta ja käytännöllisistä rajoitteista kussakin tilanteessa, lähetettyjä joukkoja NATO-johtoisissa sotilastoimissa. Tuen yksityiskohdat käsitellään jatkodokumenteissa.

3.5. Tämän yhteisymmärryssopimuksen pykälät ovat voimassa rauhan, hätätilan, kriisin ja konfliktin sekä kansainvälisen jännitteen aikana, kuten isäntämaa ja NATOn johto yhdessä määrittävät.

3.6. Vaikka lähettäviä maita kannustetaan osallistumaan NATOn sotilaallisiin toimiin ja hyväksymään tämä yhteisymmärryssopimus yleisenä rakennedokumenttina, jonka puitteissa isäntämaa antaa isäntämaatukea, isäntämaa voi ottaa erilliset kahdenväliset sopimukset yksittäisten maiden kanssa tapauskohtaisesti huomioon.

3.7. Isäntämaa ja NATOn strateginen johto (SCs) voivat valtuuttaa edustajia neuvottelemaan jatkodokumenteista, jotka tukevat ja vahvistavat tätä yhteisymmärryssopimusta.

3.8. Tämän yhteisymmärryssopimuksen tukemat NATOn sotilaalliset toimet saattavat vaatia monikansallisia tukitoimia lentokoneilta ja helikoptereilta, ja satamien tapauksessa kaupallisilta aluksilta ja sota-aluksilta. Isäntämaa tiedostaa, että tällaisten lentokoneiden, helikoptereiden, alusten ja niiden miehistöjen kulku isäntämaahan ja sen alueen kautta, tapahtuu yleisen kulkuvapauden puitteissa NATOn sotilaallisen toiminnan aikana. Isäntämaa hallinnoi ja kontrolloi kaikkia osa-alueita tästä kulkuvapaudesta.

OSA 4.

4.        Viiteasiakirjat


Viiteasiakirjat, jotka voivat soveltua tähän yhteisymmärryssopimukseen, ovat Liitteessä A.

OSA 5.

5.        Vastuut


Tämän yhteisymmärryssopimuksen ehtojen mukaan:

5.1. Isäntämaa

a. Jatkodokumenttien kehittämistyön aikana, ja kun tapahtuu muutoksia,  ja näiden dokumenttien valmistumisen jälkeen isäntämaa antaa ajankohtaisia tiedotuksia asianosaiselle NATO-komentajalle isäntämaan valmiuksista tai niiden puutteista. Isäntämaa ottaa huomioon, että NATOn suunnittelijat tukeutuvat tämän yhteisymmärryssopimuksen jatkodokumentteihin ja vaativat ajankohtaisia ilmoituksia suunnitelluista muutoksista kansalliseen järjestelmään ja valmiuksiin.

b. Järjestääkseen tukea isäntämaa tekee vaadittavat järjestelyt tuen toimittajien kanssa siviili- ja kaupalliset toimijat mukaan lukien. Kaupallisesti hankittu tuki hankitaan kilpailutuksen kautta edullisimman hyväksyttävän tarjouksen tekijältä.

c. Isäntämaa tulee pitämään hallinnollista ja taloudellista kirjanpitoa, joka vaaditaan korvauksen maksamiseen isäntämaalle joukoille annetusta tuesta. Asiakirjat NATO-budjettien kautta rahoitetuista liiketoimista tulee olla saatavilla NATOn kirjanpitoa varten.

d. Vaatimustaso isäntämaan järjestämille tuotteille ja palveluille tullaan määrittämään jatkodokumenteissa.

e. Isäntämaa tulee pitämään hallinnan omista isäntämaatuen resursseistaan, ellei näiden resurssien hallintaa irroteta.

f. Isäntämaa toimittaa ennen NATOn sotilaallista toimintaa hinnaston tarvittavalle isäntämaatuelle.

g. Isäntämaa tulee kutsumaan lähettäviä maita hyväksymään tämän yhteisymmärryssopimuksen pykälät Liittymissopimuksella (Note of Accession) tai Aiesopimuksella (Statement of Intent).

h. Isäntämaa, NATO-komentajan kanssa koordinoiden, tulee antamaan joukoille terveydenhoitoa ja hammaslääketieteellistä tukea isäntämaan sotilashenkilöiden toimesta ja armeijan toimipaikoissa samoilla ehdoilla kuin isäntämaan armeijalle.

i. Isäntämaa huolehtii terveyspalvelujen käytännön järjestelyistä isäntämaan ja lähettävien maiden välillä siviilihenkilökunta (POC, Protection of Civilians) mukaan lukien.

j. Jatkodokumenttien laadinnan aikana isäntämaa tulee antamaan NATO-komentajalle englanninkieliset kopiot terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja maataloussäädöksistä, joilla saattaa olla merkitystä NATOn sotilaalliseen toimintaan, kuten myös vaarallisten aineiden säilöntää, liikuttamista ja hävitystä koskevat säädökset.

k. Isäntämaa hyväksyy, että kopiot lähettävien maiden tarvikkeiden rahtilistoista, sekä sotilaallisista että henkilökohtaisista, kuten NATO SOFA määrää, ovat riittäviä tullin tarkoituksiin.

5.2. NATO-komentaja

a. NATO-komentaja varmistaa, niin pitkälle kuin mahdollista, että jatkodokumentit määrittävät tarvittavan tuen lajin, määrän ja laadun. On otettava huomioon, että tehtävää ja joukkojen kokoonpanoa ei voida määritellä ennen Operaatiosuunnitelmaa (Operation Plan, OPLAN), Operaatiomääräystä (Operation Order, OPORD) tai Harjoitusoperaatiomääräystä (Exercise Operational Order, EXOPORD). NATO-komentaja antaa isäntämaan suunnittelua varten välttämätöntä lisätietoa niin pian kuin se on käytännössä mahdollista.

b. NATO-komentaja pitää isäntämaan ajan tasalla olosuhteiden  muutoksista ja ehdottaa tarpeen mukaan muutoksia jatkodokumentteihin.

c. NATO-komentaja selvittää onko yhteistä rahoitusta olemassa, ja mitkä tarpeet voidaan hoitaa yhteisellä rahoituksella.

d. NATO-komentaja täsmentää ja priorisoi vaadittavan isäntämaatuen ja hyväksyy hinnoittelun yhteisiin kustannuksiin.

e. NATO-komentaja takaa korvauksen isäntämaalle sovitusta isäntämaatuesta, jos se maksetaan yhteisistä kustannuksista. Muissa tapauksissa NATO-komentaja auttaa niin pitkälle kuin mahdollista selvittämään isäntämaan ja lähettävien maiden välisiä taloudellisia kysymyksiä.

f. Mikäli lähettävien maiden vaatimukset eroavat NATO-komentajan resurssienjakoprioriteeteista, asianosainen NATO-komentaja selvittää ristiriidan kyseisten lähettävien maiden kanssa.

g. NATO-komentaja määrää henkilöstön ja muut vaatimukset isäntämaahan perustettavien kohteiden operaatioita varten.

h. NATO-komentaja avustaa tukivaatimusten ja kustannusten standardisoinnissa käytäessä neuvotteluja ja/tai yhteisessä isäntämaatuen esikuntayksikössä (JHNSSC:ssä, Joint Host Nation Support Staff Cell).

5.3. Lähettävät maat

a. Lähettävät maat voivat valita osallistua isäntämaatuen rakenteeseen ja käytäntöihin hyväksymällä tämän yhteisymmärryssopimuksen Liittymissopimuksella (NOA) tai Aiesopimuksella (SOI) tiettyä NATOn sotilaallista toimintaa varten.

b. Lähettävät maat täsmentävät isäntämaatuen vaatimukset isäntämaalle ja asianomaiselle NATO-komentajalle.

c. Suorien kansallisten kustannusten vaatimusten osalta lähettävä maa tavallisesti osallistuu isäntämaatuen neuvotteluihin JHNSSC:ssä tai suoraan isäntämaan kanssa mikäli JHNSSC:tä ei ole perustettu. Lähettävät maat suorittavat isäntämaalle suoria maksuja tai korvauksia isäntämaatuesta vain sotilaallisista palveluista ellei muista rahoitusmenettelyistä ole sovittu. Mikäli isäntämaan ja lähettävän maan välillä on sopimusvelvoite, lähettävät maat maksavat siviili- tai kaupallisen tuen suoraan isäntämaalle.

d. Lähettävät maat lähettävät valtuutetut henkilönsä osallistumaan isäntämaatuen kokouksiin yhteisessä isäntämaatuen esikuntayksikössä JHNSSC:ssä sen toiminnan aikana, mikäli yksikkö perustetaan.

e. Lähettävät maat raportoivat muutoksista isäntämaatuen vaatimuksiin isäntämaalle ja asianosaiselle NATO-komentajalle sitä mukaa, kun niitä ilmenee, ja esittävät näille muutetut isäntämaatuen vaatimukset ja/tai tilannekatsaukset (status reports).

f. Lähettävät maat vastaavat isäntämaan järjestämän armeijan ulkopuolelta tulevan terveydenhoidon ja hammashoidon kustannuksista.

g. Lähettävien maiden tulee noudattaa isäntämaan terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja maataloussäädöksiä ja käytäntöjä, jotka on määritelty  operaatiokohteille, sekä isäntämaan säädöksiä vaarallisten aineiden säilytyksestä, liikuttamisesta ja hävittämisestä.

OSA 6.

6. Taloudelliset ehdot


6.1. Kuten on sovittu NATO/PfP SOFA -asiakirjassa ja/tai Pariisin protokollassa ja/tai Ylimääräisessä lisäpöytäkirjassa ja/tai keskinäisessä sopimuksessa ja/tai kuten on sovittu kansainvälisessä yleissopimuksessa, kansainvälisen sotilasesikunnan toimet, operaatiopaikat, NATOn omistamat tai lähettämät joukkojen käyttöön annetut alukset, lentokoneet, ajoneuvot ja poltto- ja voiteluaineet (POL) ovat vapaita veroista, tulleista, maksuista ja muista vastaavista kuluista.

6.2. Pariisin protokollaa ja Ylimääräistä lisäpöytäkirjaa, jotka määrittelevät koskemattomuussuojan ja erioikeudet (privileges) Kansainväliselle esikunnalle, tullaan soveltamaan kaikkiin esikunnan osiin ja erillisjoukkoihin, jotka lähetetään isäntämaahan NATOn sotilaallisen toiminnan seurauksena.

6.3. Kalusto, varusteet, tuotteet ja materiaalit, jotka väliaikaisesti tuodaan tai viedään isäntämaan alueelta NATOn sotilaallisen toiminnan yhteydessä, ovat vapaita kaikista tulleista, veroista ja maksuista. Muut tullikäytännöt tullaan määrittämään soveltaen NATOn tai PfP:n SOFA:a (NATOn sisäistä tai rauhankumppanuuteen kuuluvaa sopimusta joukkojen asemasta), Pariisin protokollaa ja Ylimääräistä lisäpöytäkirjaa.

6.4. Milloin täydellinen vero-, tulli- tai maksuvapaus ei ole mahdollista isäntämaasta tehdyille ostoksille, perityt maksut eivät ole korkeampia kuin isäntämaan armeijan tapauksessa, ja kaikki maksatus tulisi hoitaa mahdollisimman vähäisillä hallinnollisilla kustannuksilla (requirements).

6.5. Finanssitoiminnot, sisältäen varojen siirron ja tilien perustamisen, missä tahansa yksityisessä tai valtion pankissa, tulee hoitaa ilman mitään julkisen hallinnon vaatimia maksuja.

6.6. Lopulliset taloudelliset järjestelyt, erityisesti ne, jotka liittyvät NATOn yhteiseen rahoitukseen, tullaan todennäköisesti päättämään vasta juuri ennen NATOn sotilaallisen toiminnan alkamista. Kuitenkin kaikissa etukäteen käytävissä finanssijärjestelyjä koskevissa neuvotteluissa tulee täsmällisesti määritellä NATOlle tulevat suurimmat mahdolliset kustannukset. Kulut, joista ei erityisesti ole sovittu NATO-kustanteisina ennen kustannusten toteutumista, eivät saa NATOn yhteistä rahoitusta.

6.7. Jatkodokumentit tulevat antamaan perustan kustannuslaskelmille ja luokitteluun NATOn yhteisiksi kustannuksiksi (jos sellainen tulee kysymykseen), jaetuiksi kustannuksiksi tai pelkästään kansallisiksi kustannuksiksi.

6.8. Missä NATO-komentaja päättää, että tietyt kustannukset ovat hyväksyttäviä ja edullisia NATOn yhteiselle rahoitukselle (hyväksyttyjen budjettien perusteella), asianomainen komentaja (SC, Strategic Commander) tulee oikeuttamaan yhteisen rahoituksen näille kuluille ja joko maksaa suoraan tai korvaa kustannukset jälkeenpäin isäntämaalle.

6.9. Missä tiettyjen kulujen katsotaan jakautuvan useammalle maalle, nämä kulut voidaan katsoa yhteisiksi kuluiksi, ja voidaan keskinäisen sopimuksen perusteella jakaa käyttäen kustannustenjakokaavaa, joka hyväksytään Teknisessä sopimuksessa (TA) tai muissa jatkodokumenteissa.

6.10. Kustannuksia isäntämaan antamasta siviili- tai sotilasmateriaalista tai palveluista ei tule laskuttaa korkeammalla hinnalla kuin isäntämaan armeijan ostamana, eikä laskujen tule sisältää hallinnollisia kustannuksia tai ylihintaa, mutta ne voivat perustua toimitusaikataulujen, toimituspaikkojen tai vastaavien tarkennuksiin. Sotilashenkilöstön antamasta tuesta ei makseta korvausta.

6.11. NATO-komentaja ja lähettävät maat voivat tehdä suoraan sopimuksia kaupallisten toimijoiden kanssa tarvikkeista, palveluista tai muusta tuesta.

6.12. NATOn omistamat ajoneuvot ja lähettävien maiden sotilasajoneuvot ovat itsevakuutettuja (self-insured) ja voivat täten toimia ilman kaupallista vakuutusta.

6.13. Isäntämaan ei tule saattaa itseään taloudelliseen edesvastuuseen NATO-komentajan tai lähettävien maiden puolesta, ellei valtuutettu edustaja erikseen etukäteen pyydä näin tekemään, ja ellei kustannusvastuusta ole sovittu. Lisäksi korvausta ei suoriteta ennen kuin tilanteen mukaan joko ylin esikunta tai lähettävät maat hyväksyvät tarvittavat jatkodokumentit ja ohjaavat niiden panemisen täytäntöön.

6.14. Rahoitusta ei ole kohdennettu tämän yhteisymmärryssopimuksen yhteydessä, eikä tämä sopimus sisällä rahoitusvelvoitteita NATO-komentajan tai lähettävien maiden osapuolelle. Täsmälliset rahoitusjärjestelyt ja korvausmenettelyt määritellään jatkodokumenteissa.

6.15. Operationaalisten kohteiden perustaminen NATOn sotilaallisen toiminnan tukemiseen ei tarkoita (contemplate) infrastruktuurin rakentamista tai parantamista.

OSA 7.

7. Juridiset näkökohdat


7.1. Ylin esikunta tulee tekemään, tai saattaa delegoida, edustustojen toiminnan kannalta tärkeitä juridisia toimia kuten, mutta ei rajoittuen näihin, olemaan osapuolena sopimuksissa, olemaan mukana juridisissa tai hallinnollisissa oikeusprosesseissa ja hankkimaan ja myymään omaisuutta.

7.2. Isäntämaahan lähetettyjen joukkojen laillinen asema määritellään  NATO- tai PfP SOFA:n, Pariisin protokollan ja/tai Ylimääräiseen lisäpöytäkirjan mukaisesti.

7.3. Ei-sopimuspohjaiset vaatimukset, joita ilmenee tästä yhteisymmärryssopimuksesta tai sen seurauksena, käsitellään perustuen NATO- tai PfP SOFA:n pykäliin.

7.4.  Sopimusvaatimukset käsitellään ja päätetään isäntämaassa, sopimuslainsäädännön ja kansallisen lain nojalla, NATO-komentajan tai lähettävien maiden maksaessa soveltuvin osin hyvitystä prosessikustannuksista.

OSA 8.

8.        Joukkojen suojaus


8.1. Kattava ja tehokas joukkojen suojaus (FP) suunnitellaan NATOn kiinteälle esikunnalle ja muille vastaaville sotilaallisille toimille, ja se määritellään tarpeen mukaan Operaatiosuunnitelmissa (OPLANS), Harjoitusten suunnitteluohjeissa (EXPIs) tai lisäsopimuksissa. Joukkojen suojaus toteutetaan NATOn periaatteiden ja menettelytapojen mukaan ja NATO- tai PfP SOFA-sopimusten (NATOn sisäinen sopimus joukkojen asemasta ja Rauhankumppanuuteen liittyvä sopimus joukkojen asemasta) raameissa. Missään olosuhteissa tarvittava tai järjestettävä joukkojen suojaus ei tule olemaan NATO- tai PfP SOFA-sopimusten tai isäntämaan lakien vastaista.

8.2. Kun on aiheellista, niin isäntämaa tiedottaa lähettäville maille ja NATO-komentajalle suunnitelluista joukkojen suojausmenetelmistä, rajoitteista ja esteistä.

8.3. Jokainen lähettävä maa on soveltuvin osin vastuussa isäntämaalle ja NATO-komentajalle joukkojen suojausvaatimusten ja -rajoitusten määrittämisestä.

8.4. Tavanomaisen NATO-joukkojen suojausvastuun lisäksi, joka on  kuvailtu dokumentissa NATO FP polycy and procedures, NATO-komentaja on vastuussa kaikesta isäntämaalta ja lähettäviltä mailta vaadittujen ja toteutettujen joukkojen suojaustoimien koordinoinnista.

OSA 9.

9. Turvallisuus ja informaation julkaiseminen


9.1. Luokiteltuun tietoon, joka tallennetaan, käsitellään, tuotetaan, siirretään tai vaihdetaan tämän yhteisymmärryssopimuksen toteutuksen seurauksena, tullaan soveltamaan Suomen ja NATOn välistä Turvallisuussopimusta ja Hallinnollista sopimusta luokitellun informaation välittämisestä Suomen hallituksen ja NATOn välillä. Liittouman maiden välillä luokiteltuun tietoon, joka tallennetaan, käsitellään, tuotetaan, siirretään tai vaihdetaan tämän yhteisymmärryssopimuksen toteutuksen seurauksena, tullaan soveltamaan sopimusta C-M (2002) 49 "Turvallisuus NATOn sisällä", päivätty 17.6.2002, virallinen versio, kaikki liitteet ja muutokset ja olemassaolevat turvallisuussopimukset ja käytännöt mukaan lukien.

9.2. Osapuolen tai lähettävän maan toiselle antama luottamuksellinen tieto, ja luottamuksellisuutta vaativa näiden tahojen tuottama tieto, tulee säilyttämään alkuperäisen turvaluokituksensa, tai sille määrätään turvaluokitus, joka takaa toisen Osapuolen tai lähettävän maan vaatiman suojan julkistamista vastaan.

9.3. Kukin Osapuoli ja lähettävä maa tulee käyttämään kaikki sille mahdolliset lailliset keinot välttääkseen luottamuksellisesti vaihdetun tiedon julkistamista, paitsi jos toiset Osapuolet ja/tai lähettävät maat suostuvat julkistamiseen.

9.4. Helpottaakseen halutun suojauksen määrittämistä, jokainen Osapuoli tai lähettävä maa tulee merkitsemään toisille lähettämänsä luottamuksellisen tiedon saatteella, jossa kerrotaan sen lähde, turvallisuusluokitus, julkaisun ehdot, sen että informaatio liittyy tiettyyn NATOn sotilaalliseen toimintaan, ja että se annetaan luottamuksellisesti.

9.5. Henkilöstön vierailut järjestetään sopimuksen C-M (2002) 49 korjatun version mukaisesti.

9.6. Kaikki tämän osan kattama luokiteltu tieto tulee säilymään suojattuna jonkin osapuolen irtautuessa sopimuksesta tai tämän yhteisymmärryssopimuksen purkautuessa.

OSA 10.

10. Aloitus, kesto ja lopetus


10.1. Tämä sopimus astuu voimaan viimeisen allekirjoituksen päivämäärästä ja pysyy voimassa ellei joku Osapuolista pura sitä antamalla 6 kuukautta etukäteen kirjallisen ilmoituksen kaikille Osapuolille.

10.2. Kaikki osien 6,7 ja 9 säädökset pysyvät voimassa jonkin Osapuolen erotessa tai tämän yhteisymmärryssopimuksen päättyessä, kunnes kaikki velvollisuudet on täytetty. Lähettävät maat tulevat täyttämään kaikki velvollisuutensa sopimuksen päättymisen tai irtisanoutumisen tapauksessa.

OSA 11.

11. Muuttaminen ja tulkinta


11.1. Tätä yhteisymmärryssopimusta voidaan muuttaa tai täydentää kaikkien Osapuolten kirjallisella suostumuksella.

11.2. Mahdolliset ristiriidat tämän yhteisymmärryssopimuksen tulkinnassa ja soveltamisessa tullaan ratkaisemaan neuvottelulla Osapuolten kesken mahdollisimman matalalla tasolla, eikä sitä tulla viemään kansalliseen tai kansainväliseen tuomioistuimeen tai kolmannelle taholle ratkaistavaksi.

11.3. Tämä yhteisymmärryssopimus on allekirjoitettu kolmena kappaleena englannin kielellä.

OSA 12

12. Yhteys kansalliseen ja kansainväliseen lakiin


12.1. Tämän yhteisymmärryssopimuksen ei ole tarkoitus olla Osapuolia sitovien kansallisten lakien tai kansainvälisten sopimusten yläpuolella. Osapuolet tiedottavat toisilleen kaikista tästä yhteisymmärryssopimuksesta nousevista ristiriidoista.

12.2. Tätä yhteisymmärryssopimusta ei voida rekisteröidä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan artiklan 102 alla.

Edellä oleva ilmaisee yhteisymmärryksen, joka on saavutettu Suomen tasavallan hallituksen, Transformaatioesikunnan ja NATOn Euroopan joukkojen esikunnan välillä käsitellyistä asioista.

Suomen tasavallan hallituksen puolesta


_________________
JARMO LINDBERG
KENRAALI,
PUOLUSTUSVOIMIEN KOMENTAJA, SUOMEN PUOLUSTUSVOIMAT

Päiväys:    4.9.2014 


Suomen tasavallan ilmoitus

Tämän yhteisymmärryssopimuksen ja sen jatkodokumenttien puitteissa Suomen tasavalta ei tunnusta alihankkijoita osana joukkoja tai siviiliosaa kuten on määriteltynä NATO/PfP SOFA :ssa ja Pariisin protokolla/Ylimääräinen lisäpöytäkirja sopimuksissa.


NATOn Euroopan joukkojen esikunnan
Ja Transformaatioesikunnan puolesta




____________________
PHILIP M. BREEDLOVE
KENRAALI, YHDYSVALTAIN ILMAVOIMAT
EUROOPAN JOUKKOJEN KOMENTAJA

Päiväys:    4.9.2014


NATOn Euroopan joukkojen esikunnan ilmoitus

Suomen tasavallan ilmoitus ymmärretään soveltuvaksi niin kauan, kuin NATOn sotilaalliset toimet pysyvät funktionaalisina NATOn Neuvoston määräysten mukaisesti.

(Selkosuomeksi: Suomen ilmoitusta kunnioitetaan siihen saakka, kunnes NATOn Neuvosto toisin määrää.)

LIITE A

Viitedokumentit
(Reference Documents)

a. North Atlantic Treaty, 4.4.1949. (Pohjois-Atlantin liiton valtiosopimus, NATO-sopimus)

b. Partnership for Peace Framework Document Issued by the Heads of State and Government Participating in the Meeting of the North Atlantic Council (Framework Document), 10.1.1994 (only for MOU with PfP Nation). (Yhteistyö rauhan puolesta kehysdokumentti, NATOn neuvoston kokoukseen osallistuneiden valtioiden päämiesten ja hallitusten julkaisema, kehysdokumentti, vain rauhankumppanuusmaan Yhteisymmärryssopimusta varten)

c. Agreement among the Parties to the North Atlantic Treaty and Regarding the Status of their Forces, (NATO SOFA), 19.6.1951. (Sopimus NATOn valtiosopimukseen osallisten välillä ja koskien heidän joukkojensa asemaa)

d. The Protocol of the Status of International Military Headquarters set up Pursuant to the North Atlantic Treaty, (Paris protocol), 28.8.1952. (Pöytäkirja NATO-sopimuksella perustetun kansainvälisen sotilasesikunnan asemasta, Pariisin protokolla)

e. Agreement among the States parties to the North Atlantic Treaty and other States Participating in the Partnership for Peace regarding the Status of their Forces (PfP SOFA), 19.6.1995. (Sopimus joukkojen asemasta NATO-sopimukseen osallisten valtioiden ja Rauhankumppanuusvaltioiden välillä)

f. Additional Protocol to the Agreement among the States parties to the North Atlantic Treaty and other States Participating in the Partnership for Peace regarding the Status of their Forces (Additional Protocol to the PfP SOFA), 19.6.1995. (Lisäpöytäkirja joukkojen asemaa koskevaan sopimukseen NATO-sopimukseen osallisten valtioiden ja Rauhankumppanuusvaltioiden välillä)

g. Futher Additional Protocol to the Agreement among the States parties to the North Atlantic Treaty and other States Participating in the Partnership for Peace regarding the Status of their Forces (Further Additional Protocol), 19.12.1997. (Ylimääräinen lisäpöytäkirja joukkojen asemaa koskevaan sopimukseen NATO-sopimukseen osallisten valtioiden ja Rauhankumppanuusvaltioiden välillä)

h. MC 319/2 - NATO Principles and Policies for Logistics. (NATOn logistiikan periaatteet ja käytännöt)

i. MC 334/2 - NATO Principles and Policies for Host Nation Support (HNS). (NATOn periaatteet ja käytännöt isäntämaatuelle, Isäntämaasopimus)

j. Applicable NATO STANAGs and Policy Directives for Logistics Support, Force Protection and Financial Reimbursement. (Soveltuvat NATOn standardointisopimukset ja käytäntöjen ohjeistukset logistiikkatukea, joukkojen suojausta ja rahallista korvausta varten)

k. C-M(2002)49 - Security within NATO, 17.6.2002. (Turvallisuus NATOn sisällä)

l. BI-SC Directive 15-3 Preparation of International Agreements. (Direktiivi kansainvälisten sopimusten valmistelusta)

m. AJP-4.5 (B) - Allied Joint Doctrine for Host Nation Support and Procedures. (NATOn yhteisdoktriini isäntämaatuelle ja käytännöille)

n. CM(2002)50 - Protection Measure for NATO Civil and Military Bodies, Deployed NATO Forces and Installations (Assets) Against Terrorist Threats. (Suojaustoimet NATOn siviili- ja sotajoukoille, käyttöönotetuille NATOn joukoille ja rakenteille terroristiuhkia vastaan)

o. BI-SC Force Protection Directive 80-25, 1.1.2003. (Joukkojen suojausdirektiivi)

p. BI-SC Functional Planning Guide for Force Protection. (Käytännöllinen suuunnitteluohje joukkojen suojaukseen)

q. AAP-6 - NATO Glossary of Terms and definitions. (NATOn sanasto termeille ja määritelmille)

Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE /* Style Definitions */ table.MsoNormalTable {mso-style-name:"Normaali taulukko"; mso-tstyle-rowband-size:0; mso-tstyle-colband-size:0; mso-style-noshow:yes; mso-style-priority:99; mso-style-parent:""; mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt; mso-para-margin:0cm; mso-para-margin-bottom:.0001pt; mso-pagination:widow-orphan; font-size:10.0pt; font-family:"Times New Roman","serif";)

Tiedätkö mitä sinulle tehdään? Totuus populäärimusiikista


video 

Totuus populäärimusiikista oikein hienosti tiivistettynä.

Miksi äärivasemmistolainen on pettynyt vasemmistolaiseen kulttuuriin?



Seuraavassa on käännös suomeksi viisi päivää sitten julkaistusta erittäin ajankohtaisesta englanninkielisestä bloggauksesta. Kirjoittaja on Bailey Lamon. Anarkisti. Sosiaalityöntekijä. Aktivisti. Jos herätti tunteita tai ajatuksia, jaa kopioimalla tämän merkinnän otsikosta linkin osoite ja thats it.

Miksi äärivasemmistolainen on pettynyt vasemmistolaiseen kulttuuriin.

Minä tulen aina uskomaan "Vallankumoukseen" mutta minusta on tulossa hyvin turhautunut kun puhutaan modernista "aktivisti" kulttuurista.

Ensimmäiseksi: Olen väsynyt katsomaan kun ihmiset muuttuvat teennäisiksi perseenrei`iksi jotka ajattelevat että aktivismi tekee heistä parempia kuin muut ihmiset, jopa parempia kuin ne alistetut ja marginalisoidut ryhmät joihin he vannovat "liittolaisuuttaan". Jos olet koskaan työskennellyt majoitus-suojassa tai missä tahansa kohteessa joka palvelee heitä jotka nähdään alistettuina tai marginalisoituina millä tavalla tahansa, kuten väkivallan uhrit, kodittomat, riippuvuuksien kanssa taistelevat ihmiset tai mielenterveysongelmaiset (mainitakseni vain muutaman esimerkin)... Niin yksi ensimmäisistä asioista jonka opit on se että he eivät kehystä maailmankatsomustaan akateemisien teorioiden termien kautta, jotka sinä olet oppinut sukupuolta käsittelevällä oppitunnilla yliopistossa. 

Suurimmaksi osaksi heillä ei ole tapana analysoida heidän kokemuksiaan järjestelmällisen vallan ja etuaseman kautta. Kuten konseptien "Patriarkkius", "Valkoisen etuasema" tai "heteronormatiivisuus". Sillä välin kun moniin näistä ihmisistä vaikuttaa suoraan luokkayhteiskunta ja sen eriarvoisuus ja he ymmärtävät sen, he eivät silti todennäköisesti käytä öitänsä lukien Karl Marxia ja selvittäen kapitalismin monimutkaisuuksia. He eivät istu ja mieti "ongelmallisien käyttäytymiskaavojen" vaikutuksia radikaaleihin yhteisöihin. He eivät ole huolissaan siitä että he pääsevät tarkastamaan etuoikeutensa. Ei. Heillä on kiire yrittäessään selviytyä. Päästäkseen seuraavan päivän loppuun asti. Miettien saako perustarpeet tyydytettyä, kuten ruoan, suojan ja hygienian. He eivät välitä kiillottaa kieltä jolla he puhuvat tai ole huolissaan siitä kuinka heidän sanansa saattavat tarkoituksettomasti esittää tiettyjä stereotyyppejä. He ovat huolissaan siitä että heidän äänensä kuuluisi ylipäätään.
Ja silti minä todistan niin monien "aktivistien" toimia jotka väittävät välittävänsä heistä jotka ovat yhteiskunnan pohjalla, samalla ignooraten alistamisen realiteetit. Ihan kuin se että loukkaannut ihmisen puheesta tai maailmankatsomuksesta olisi sama asia kuin aika vankilassa tai kaduilla eläminen. He puhuvat kuuntelemisesta, nöyränä olemisesta, henkilön ennakkoluuloisten käsityksien kyseenalaistamisesta ja heidän elämänkokemuksien kuuntelemisesta... Ja silti he ei välitä ollenkaan niiden eletyistä elämänkokemuksista jotka eivät puhu tai esitä asiaansa yliopistokoulutettujen "sosiaalisen oikeudenmukaisuus sotureiden" näkemyksien mukaisesti, siitä huolimatta kuinka paljon kamalampi heidän tilanteensa oikeasti on. Tässä en sano sitä että meidän pitäisi hyväksyä fanaattisuutta missään mielessä, kaukana siitä. Mutta minä menen niinkin pitkälle että sanon että poliittisen korrektiuden mafia vasemmalla kasvattaa omanmuotoistaan fanaattisuutta, koska se vieraannuttaa ja työntää pois heidät jotka eivät jaa heidän tapaansa ajatella ja puhua maailmasta.

Olen väsynyt klikkeihin, hierarkioihin, toisten läksyttämiseen ja siihen että kerrotaan miten pitää olla ja siihen vallan epätasapainoon joka vallitsee ihmisten välillä jotka väittävät olevansa tovereita ja ystäviä keskenään. Olen loppu ja surullinen, siitä faktasta että minkään tyyppinen erillainen mielipide aktivisti piireissä johtaa tappeluun, joka välillä pitää sisällään tiettyjen ihmisten hylkäämistä ja heidän leimaamistaan "ei turvallisiksi" ja siihen että sen lisäksi heidät häpäistään julkisesti ja lyödään alas.

Se on oksettavaa että me väitämme rakentavamme uutta maailmaa, uutta yhteiskuntaa, parempaa tapaa käsitellä sosiaalisia ongelmia, mutta jos henkilö tekee virheen ja sanoo/tekee jotain väärin, heillä ei ole edes mahdollisuutta selittää heidän puoltansa asiasta, koska konfliktin ratkaisuprosessi itsessään on ideologian ajama, sen sijaan että oltaisiin halukkaita hyväksymään faktoja. Itseasiassa, nykypäivän aktivisti piireissä saa olla onnekas jos sinulle annetaan minkäänlaista oikeusturvaa ylipäätään kun jokainen laitetaan sosiaalisen paineen alle uskomaan kaikki mitä heille kerrotaan, välittämättä siitä mitä itseasiassa tapahtui kulloisessakin tilanteessa.

Tämä ei ole vapautta. Tämä ei ole sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Tässä ei ole mitään "progressiivista" tai "radikaalia", ellet sitten viittaa fasismiin.

Fasismista puheenollen, vasemmistosta on erittäin häiritsevä trendi parhaillaan joka pitää sisällään sananvapauden ja ilmaisuvapauden hylkäämisen perusarvona, koska joku jossain saattaisi pahastua/loukkaantua siitä mitä sanotaan. Tämä ei ole ainoastaan vaarallista, mutta se myös toimii meitä vastaan, koska vasemmistolaiset usein leimataan uhkiksi valtion tasolta ja me olemme vähintään epäsuosittuja yhteiskunnassa ylipäätään. Eikö tämä tarkoita että ajattelunvapaus ja ilmaisunvapaus ovat olennainen osa taisteluamme? Että meidän kuuluisi aina puolustaa meidän oikeuttamme kyseenalaistaa se mitä meille opetetään, on oikeutemme olla erillaisia? Kuten Noam Chomsky sanoi asian: "Jos me emme usko ilmaisunvapauteen, koskien niitä ihmisiä joita me halveksumme, me emme usko siihen ylipäätään." Ilmaisunvapaus ei tarkoita että meidän täytyy olla samaa mieltä toisen henkilön sanomisien kanssa... Itseasiassa, se tarkoittaa että meidän ei pidä olla. Meillä on kuitenkin todellakin oikeus haastaa se. Mutta mitä minä ja monet muut näkevät on dialogin sulkeminen pois kokonaan, niin kutsutun "turvallisuuden" nimissä. Mitä helvetin turvallista sensuroimisessa voisi oikein olla? Mikä voisi mahdollisesti olla turvallista ryhmässä ihmisiä jotka väittävät olevansa vapaustaistelijoita, määräten sen mitä kukakin saa puhua ja mitä ei saa puhua, perustuen siihen olemmeko me samaa mieltä vai emme? Tutki mitä tahansa maailmanhistoriaa ja sinä tulet ymmärtämään ettei sensuuri ole koskaan ollut hyvä asia.

Ja pointtiin: Maailma ei ole turvallinen paikka. Se on äärimmäisen vaarallinen. Virheellinen. Täynnä verenvuodatusta ja korruptiota. Se että me menemme piiloon sen kovuudelta, niin silloin emme tee yhtään mitään merkityksellistä muuttaaksemme sitä. Jos me olemme vakavissamme valtaapitävien kohtaamisen suhteen, meidän täytyy heittää itsemme vaaraan ja tuskaan, jossa niin monilla ihmisillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin elää. Sillä välin kun itsestään välittäminen on tärkeää että pysymme kasassa pitkässä juoksussa, pimeyden välttäminen ja siltä silmien sulkeminen kokonaisuudessaan ei ole mitään muuta kuin pakokeino.

Ihmiset, nyt tehkää maailmalle palvelus... Lopettakaa niiden turva-alueiden kanssa pelaaminen ja ottakaa maailman muuttaminen vakavasti. Se ei tule aina olemaan hauskaa ja miellyttävää. Me emme tule aina tuntemaan olevamme vapautettuja. Se tulee sattumaan. Se tulee kauhistuttamaan meitä paikka paikoin. Mutta jos taistelu on sinulle sen arvoinen, jos aktivismi ei ole sinulle vain trendi jota harrastat siksi että voit vakuuttaa itsellesi ettet ole omahyväinen ja välinpitämätön epäoikeudenmukaisuuksien edessä, niin astu siitä vitun turva-alueeltasi ulos ja ymmärrä vihdoinkin että mukavuus itsessään on vallan merkki ja etuasemassa olemista, jonka sinä haluat haastaa.




2/04/2016

Olen kunnossa / Pelasta minut

Vuonna 2014 20-vuotiaalla Bekah Milesille diagnosoitiin masennus. Tämä psykologian opiskelija George Fox Universitystä, Oregonista, kamppaili hänen tunteidensa ja itsetuntonsa kanssa. Hän tunsi olevansa satimessa. Hän ei ollut varma kuinka kertoa hänen tukiverkolleen ja läheisilleen hänen tunteistaan, ja sen tuloksena Milesin elämä meni alamäkeen. Mutta yhtenä päivänä, luokassa ollessaan, hän kuuli yliopiston professorin kertovan taistelusta masennusta vastaan.

Tunnilla joka minulla oli hänen kanssaan, hän avautui hänen omasta ongelmastaan jonka hän oli joutunut kohtaamaan mielenterveyden kanssa. Kun kuulin hänen sanansa, se laittoi minut tajuamaan että vaikka se saattaa näyttää siltä että olet yksi iloisimmista, älykkäimmistä tai jalat maassa olevista ihmisistä, kaikilla meillä on ongelmamme. Hän auttoi minua löytämään apua itselleni.


Hänen professorinsa tarinasta inspiroituneena, Miles teki tärkeän päätöksen elämässään. Hän otti tatuoinnin ja kirjoitti Facebook julkaisun hänen depressiostaan, ja se lähti leviämään. Milesin tatuointi on itseasiassa ambigrammi. Siinä lukee "Olen kunnossa" monista suunnista katsottuna, mutta jos katsot sitä toiselta puolelta, siinä lukee "Pelasta minut". Tatuointi on voimakas symboli joka kuvaa sitä taistelua jota masentuneet ihmiset käyvät. Julkaisun julkaisemisen jälkeen Milesistä on tullut valtavan suuri mielenterveysongelmaisten ääni. Hän sanoo:

Sinä yllättyisit siitä kuinka monet ihmiset joita SINÄ tunnet taistelevat masennuksen, ahdistuksen ja muiden ongelmien kanssa. Sinä voit olla vain yksi ihminen, mutta voit pelastaa toisen... Ja se on oikeastaan kaikki mitä voin todella pyytää.

KATSO LISÄÄ NAISEN TARINASTA ALTA:


Jos koet aiheen tärkeäksi, jaa tämä merkintä kaikille tuntemillesi ihmisille. Se saattaa auttaa heitä tai saada heidät haluamaan huomioimaan ihmisiä lähellään eri tavalla ja auttamaan heitä. Kiitos.